Arktiset alueet

Maantieteellisesti arktista aluetta ovat napapiirin (66.5N) pohjoispuolella olevat alueet.

Arktisella alueilla on paljon luonnonvaroja. Muun muassa: 

• metsiä
• kalaa
• kaivannaisia eli maakaasua, öljyä ja mineraaleja (kuten kultaa ja nikkeliä

Arktinen alue on haavoittuva ja herkkä ympäristö. Sieltä metsän hakkaaminen pois on paljon turmiollisempaa, koska metsä kasvaa niin hitaasti takaisin. Arktista uhkaavat öljyvuodot, saasteet, merenalainen melu, vieraslajit, ylikalastus ja elinympäristöjen tuhoutuminen.

Öljynporaus arktisilla alueilla on erittäin riskialtista!

Lisää aiheesta: http://www.arcticcentre.org/Suomeksi

Uusiutumattomat energialähteet

MAAÖLJY

• maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos
• käytetään muun muassa polttoaineena ja raaka-aineena
• 40 % kaikesta maailmassa käytetystä energiasta ja 95 % liikenteessä käytetystä energiasta tulee öljystä
• haitat: rehevöittää vesistöjä ja vahvistaa kasvihuoneilmiötä

öljynporauslautta

URAANI

• myrkyllinen raskasmetalli
• haittoja: säteilyvaara, päästöt (radioaktiivisia), ympäristöhaitat

KIVIHIILI

• muodostunut kasvijätteestä hiilikaudella
• haitat: suuret ilmapäästöt (suurin saastuttaja), happamoittaa vesistöjä ja maaperää, rehevöittää

TURVE

• syntyy hitaasti suokasvien hajotessa 
• haitat: ilmanlaadun heikkeneminen, rehevöityminen, likaa vesistöjä ja pilaa maisemaa

MAAKAASU

• käytetään asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa
• Maakaasu on syntynyt ajan saatossa biomassan hajotessa maan uumenissa anaerobisen bakteeritoiminnan ja maaperän lämmön vuorovaikutuksesta

sekä YDINVOIMA: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima

Kaivostoiminta

Kaivostoiminnan edellytyksenä louhinnan kannattavuus, johon vaikuttaa

• malmin laatu
• esiintymisen koko/syvyys
• liikenneyhteydet
• maailman markkinahinta

Tärkeimpiä malmeja ovat:

• rauta
• alumiini
• sekä kupari, lyijy ja tina

Suomessa louhitaan paljon mm. nikkeliä ja kalkkia.

Avolouhos

Mineraalit jaetaan

A.) Teollisuusmineraaleihin (niitä ovat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä.) 

B.) Energiamineraaleihin (on erityinen teollisuusmineraali, jota käytetään energiantuotannossa. Näitä ovat lähinnä kivihiili ja uraani)

Suurin osa kaivoksista on avolouhoksia (kuva yllä). Muita kaivostoimintatyyppejä ovat tunnelilouhinta ja liotusmenetelmä. 

Tunnelilouhos

Kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat:

• kaivostoiminnasta syntyneet vedet 
• pöly
• melu, maantärinä, räjäytykset
• kaivostoiminta jättää jälkeensä kaatopaikan eli paljon saasteita 

Kaivostoiminnasta aiheutuu pölyä

Kaivostoiminnasta syntyy vettä, joka puhdistamattomana pilaa luontoa (kuva Talvivaaran tapauksesta)

Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvivaara#Ymp.C3.A4rist.C3.B6ongelmat


'

MAATALOUS

* Vihreä vallankumous *

Vihreä vallankumous tarkoittaa maanviljelyssä tapahtunutta teknistä edistystä ja sitä seurannutta viljelyalan tuottavuuden kasvua. Vihreä vallankumous muunsi maanviljelyn luomuviljelystä runsaasti ulkoisia panostuksia vaativaksi tehomaanviljelyksi tai teolliseksi maanviljelyksi.

Vihreän vallankumouksen päätekniikat olivat:

• uudet lajikkeet
• keinokastelu
• lannoitteet
• torjunta-aineet (rikkakasvien, hyönteisten)
• koneistuminen

* Luonnonmukainen maatalous - Tehomaatalous *

• Tehomaataloudessa tuotanto pyritään maksimoimaan mm. torjunta-aineiden, lannoitteiden, keinokastelun ja koneistumisen avulla.
• Luomumaataloudessa kaikki tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti, esimerkiksi lannoitteet ja torjunta-aineet voivat olla eläimen ulostetta. Luomumaataloudesta syntyy luomutuotteita. 

Tehomaataloutta

Luomumaataloutta

Tehomaatalouden haittoja:

 http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/teemoja/ruokaa_kestavasti/ruuan_tuotanto_ja_ymparisto

Tehomaataloutta

Aluekaavoitus

Alueita kaavoitetaan eli suunnitellaan, jotta olisi turvallista ja terveellistä elää, löytyy liikuntamahdollisuuksia sekä puistoja.

Kunta tai kaupunki suunnittelee asemakaavan, joka kertoo tarkasti miten maa-alue pitää käyttää. Siinä voidaan määrittää esimerkiksi talon koko ja väri.

Asemakaava

Kunnan määrittämä yleiskaava ohjaa alueiden käyttöä eri tarkoituksiin, esimerkiksi asumiseen, teollisuuten ja virkistykseen.

Yleiskaava

Ranta-asemakaavalla ohjataan rantojen rakentamista esim loma-asutusta varten. Huomioon pyritäänn ottamaan mm. luonnonsuojelulliset tekijät.

Ydin ja periferia

Ydinalue koostuu keskuksesta ja sen vaikutusalueesta (nodaalialue). Keskustaan tuodaan tai menee vaikutusalueelta muun muassa raaka-aineita, elintarvikkeita ja työvoimaa (pendelöinti).  Periferia on ns. syrjäseutua. 

Keskukset on ryhmitelty 7 hierarkian tasoon: 

1. Pääkaupunkikeskus (vaikutusalueena koko maa, sisältää mm. hallintoelimet ja pääkonttorit)
2.  Valtakunnanosakeskus (paleveluina mm. yliopistollinen sairaala, korkeakoulut ja hovioikeis sekä monipuolinen kulttuuritarjonta)
3. Maakuntakeskus (vaikutusalueena maakunta)
4. Kaupunkikeskus (vaikutusalueena vähintään 20000 ihmistä, sisältää lukion, ammattikoulun/-kouluja sekä konttoreita)
5. Kuntakeskus (kunnan hallinnolliset palvelut)
6. Paikalliskeskus
7. Kyläkeskus (sisältää mm. kyläkaupan ja -koulun)

Periferiaa

Ydinaluetta

URBANISAATIO eli kaupungistuminen

Kaupungistuminen alkoi, kun teollisuus houkutteli ihmiset tehtaiden lähistölle ja siten syntyi kaupunkeja. Tällä hetkellä kaupungistuminen on kovassa kasvussa mm. Aasiassa. Nopeakaupungistuminen lisää slummialueita ja hökkelikyliä. 

hökkelikylä

suurkaupunki (kenties metropoli eli yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki)

Kaupungistumisen etuja:

• monipuoliset palvelut
• ekologinen rakenne (infrasfruktuuri)
• laaja julkuinen liikenne (vähentää ruuhkia ja on usein halvempi sekä ympäristöystävällisempi)
• monet harrastusmahdollisuudet
• innovaatioiden nopea leviäminen
• tyntekijöitä ja työnantajia on runsaasti

Kaupungistumisen haitat:

• ilmansaasteet ja melu (lisää stressiä, mikä on huono asia!!)
• kausittainen työttömyys
• liikenneruuhkat
• rikollisuus
• asunnottomuus (suurkaupungeissa, kuten Helsingissä asunnot ovat kalliita) ja sosiaaaliset ongelmat (kuten syrjäytyminen)
• viheralueiden vähäinen ongelma (ei ole kaikkialla ongelma)

siinä hauska liikenneruuhka

Sisäisesti kaupunki rakentuu liikekeskuksista, asuinalueista, teollisuusalueista, viheralueista sekä liikennealueista. Kaupunkien rakennemalleja on kolme ja ne ovat vyöhyke- eli kehämalli, sektorimalli ja moniydinmalli.

Asutustiheys ja muuttoliikkeet

Suurimmat asutuskeskittymät ovat rannikoilla ja siihen on syynä ennen kaikkea luonnonmaantieteelliset tekijät (vettä, ravinteita viljelyä ajatellen). Myös taloudelliset ja poliittiset olot vaikuttavat asutuskeskittymiin. Alla kuva maailman tiheimpään asutuista alueista. Jopa 49% maapallon väestöstä asuu Itä-Aasiassa ja Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa (Kiina ja Intia).

Muuttoliikettä saa aikaan:

• Pakottavat syyt, kuten sodat, luonnonkatastrofit (taifuunit, tulvat yms) tai ihmisen aiheuttamat katastrofit (esim. ydinvoimaloiden räjähdykset) = PAKOLAISUUS
• Vapaaehtoiset syyt, kuten tai avioliiton tai opiskelun takia tapahtuva muutto = SIIROTLAISUUS / MUUTTOLIIKE

Muuttoliikettä tapahtuu sekä maan rajojen sisäpuolella kaupungista toiseen että maiden rajojen ulkopuolelle maasta toiseen. Massamuuttoa esimerkiksi Suomesta tapahtui Ruotsiin pakolaisena sodan takia ja Yhdysvaltoihin työn ja paremman elintason perässä. 

Köyhyys ja kehitys

Köyhyyttä on kahenlaista: absoluuttista köyhyyttä ja suhteellista köyhyyttä. Absoluuttisessa köyhyydessä on puute perustarpeista, kuten ravinnosta, asunnosta tai vaatteista. Suhteellisessa köyhyydessä ihminen köyhä suhteessa muihin yhteiskuntansa ihmisiin.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15802

Noin 60% maailman ihmisistä kuuluu köyhiin. Syitä köyhyyteen on esimerkiksi koulutuksen puute. Köyhistä alueista etenkin Afrikasta köyhyyden syynä on teollisuusmaiden siirtomaapolitiikka (luonnonvarojen riisto, Afrikan kansalaisten orjuuttaminen).

Köyhä afrikkalainen ruoanlaitossa

Kehittyvien (eli köyhien) maiden luokittelu:

1. Köyhimmätkehittyvät maat, niihin kuuluu esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta. Siellä köyhyyttä aiheuttaa aids, korkea hedelmällisyysluku, naisten huono asema, teollisuusmaiden palvelu (ei keskitytä omaan maahan) ja ylipäänsä siirtomaa-ajan jättämät "haavat"
2. Keskituloiset kehittyvät maat, niihin kuuluu pääasiassa öljyä vievät kehitysmaat. Siellä tuloja kyllä on, mutta ne jaetaan vain muutaman rikkaan suvun tms.. kesken.
3. Vastateollistuneet maat (NIC-maat). Siellä köyhyyttä aiheuttaa kiina-ilmiö, länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen työvoimakustannuksen ja korkean verotuksen vuoksi Kiinaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin. 

Teollisuusmaat tekevät kehitysyhteistyötä (=voimavarojen siirtämistä kehitysmaiden kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi) esimerkiksi UNICEF:in kautta. 

http://www.unicef.fi/mita_teemme

Väestö

Väestömaantiede tutkii väestönkasvua, väestöllistä muuntumista ja väestönkasvun rajoittamista.

Väestönkasvun historiaa

Nykyihmiset kehittyivät vajaa 200000 vuotta sitten. Asutus oli pitkään harvaa ja väestö eli metsästyksellä ja kalastuksella (ihmiskunnan koko oli noin 5-10 miljoonaa). Noin 10000 vuotta sitten tapahtui maatalouden vallankumous, joka vähitellen syrjäytti keräilyn ja metsästyksen. Yhteiskunta muuttui: asutus vakiintui, työnjako kehittyi ja kaupungistuminen alkoi. Väestö välillä kasvoi ravinnontuotannon lisääntyessä, mutta katovuodet, taudit sekä sodat karsivat väestöä ennen pitkää ja ihmiskunnan koko vakiintui pariksi sadaksi miljoonaksi.

 1700-luvulla alkoi teollistuminen ja vähitellen tapahtui teollinen vallankumous. Ravinnonsaanti parani ja väestö alkoi kasvaa, ensin teollisuusmaissa ja myöhemmin kehitysmaissa. Ravitsemuksen ja terveydenhoidon (rokotteet, lääkkeet, hygienia) paraneminen vähensi kuolleisuutta, yhä useampi lapsi saavutti aikuisiän ja väestön keskimääräinen elinikä kasvoi. Väestön kasvu alkoi olla kiihtyvää.

Kehitysmaihin saatiin sodan mukana lisää tietoa ja siten sielläkin alkoi väestö kasvamaan. 

Imeväisyyskuolleisuus ja lapsikuolleisuus

Imeväiskuolleisuudella tarkoitetaan alle vuoden ikäisten kuolleisuutta ja lapsikuolleisuudella alle viisivuotiaitten lasten kuolleisuuta. Lapsikuolleisuuden syitä ovat aliravitsemus, syntymän aikoihin tapahtuvat kuolemat, keuhkokuume, ripuli, malaria, tuhkarokko, aids sekä muut syyt. Kuolleisuus alkoi vähetä terveydenhoidon ja hygienian kehityttyä.